Sydneylle pisteita, loydettiin kauppa, josta saa Pandan lakuja ja Fazerin sinista :) Aika Suomen hinnoissa ellei jopa kalliimpia. Raaskittiin ostaa lakusekoitus. Jennit toi meille tuliaisiksi salmiakkia ja maistatettiin sita tanaan hostellin respan pojille ja siivooja naiselle. Kyllahan nuo tykkasi, ainakin niin vaittivat :D

Tanaan piti olla sunny day ja oltiin suunniteltu lahtevamme Manli Beachille, mutta aamu valkeni harmaana. Luettiin lehdesta, etta Museum of Sydneyssa on Tails of the City -nayttely eli nayttely lemmikkielaimista. Paatettiin menna sinne, koska se oli aika halpakin. Siella pyori hauskoja videoita koirista ja kissoista ja esiteltiin koirien muotia ja ihmisten hossotyksia koirilleen. Jossain Sydneyn lahettyvilla on joku kissatarha, jossa on paljon kodittomia kissoja odottamassa omistajaa. Ei ainakaan kissakuume parantunut kissoja katsoessa filmilta :)

Olympia parkissa.

Kaveltiin taas kasvitieteellisen puiston lapi ja tallakin kertaa ihmeteltiin hassuja puita. Yksi aika veikea oli tosi kappyraoksainen iso puu, jolla oli isohkoja kapeita lehtia vain oksien paassa tupsumaisesti. Kaikki muu ihan paljaana. Niin ja korjaus Kiinanruusu asiaan...Tanaan nain Kiinanruusu PUUN!! Tuossa ihan parin talon paassa meidan asumuksesta. Natteja vaaleanpunaisia kukkia taynna :)

Luonto on kylla ehdottomasti paras asia Australiassa. Se on niin monipuolinen ja rikas. Loytyy jaahuippuisista vuorista punaiseen autiomaahan, turkooseista unelmarannoista maailman vanhimpiin sademetsiin. Kohtaamiset eri elainten kanssa on olleet mulle niita parhaimpia hetkia (paitsi se hitsin muurahainen outbackissa...heh, vielakin on arvet puremista tallella). Annu sanoo, et silmat aina vallan loistaa, kun olen paassyt rapsuttelemaan dingoa tai ollaan oltu ruokkimassa kenguruita :) Ei sita ole ennen villielainten kanssa nain lahikosketuksiin paassyt ja se onkin tosi hienoa, etta taalla on siihen mahdollisuus. Luulempa, ettei kukaan voi olla tykkaamatta Australiasta. Taalta kun loytyy jokaiselle jotain. Jos ei tykkaa rannoista, niin ehka sitten vuorista jne

Unohdin kirjoittaa, etta kaytiin tutustumassa Oopperataloon lahietaisyydelta. Se on koottu kaakelilaatoista ja betonista. Laheltakaan katsottuna se ei nayta kovin suurelta. Vasta kun mentiin ihan viereen taputtelemaan kaakeleita, tajusi, miten valtava se oikeastaan onkaan.

Kaytiin myos Kings Crossin bottle shopissa eli paikallisessa Alkossa. Taidettiin perati toisen kerran matkan aikana kayda ostamassa jotain limua vahvempaa, hurjaa :) Myyja oli kuunnellut meidan puhetta ja kun mentiin kassalle, totesi han "moi, mita kuuluu?" Hetken aikaa piti miettia, et mita se nyt oikein sanoi, pitasko kysya voisko toistaa. Luulin tietenkin, etta sanoi jotain englanniksi. Vahan aikaa kesti, etta piuhat vei viestin perille. Yritin opettaa tyyppia sanomaan hyvaa yota, mut oli kuulemma liian vaikeaa :) Toinen myyja kiikutti meidan eteen kaljatolkin, jossa oli hollantilaista olutta. Kyljessa luki "olut". Heh.

Tallaisia nakee moottoriteitten rampilla :D

Vahingossa tuossa painoin pari nappulaa ja sain aikaiseksi tallaisen ö !! Nyt voinkin kirjoittaa mun nimen paikallisittain. Mun nimi lausutaan taalla Vöörf tai Vöörvi. Etta kiitti vaan aiti ja isi tasta todella kansainvalisesta nimesta ;D

Manli Beachilla oli vesi taman varista.

Kirjoittelin Perthista aikaisemmin, etta siella on tosi rento meininki ja ihmiset vaan hiljakseen tallustaa eteenpain ilman sen kummempaa kiiretta minnekaan. Itarannikkoa kohti meno on ollut jo vahan nopeampaa, mut Suomeen verrattuna edelleen hidasta. Toisen Jennin kommentti Sydneysta oli, etta kaikki ihmiset vaikuttaa turisteilta, kun tuntuu ettei kellaan ole kiire. Taman kun saisi Suomeenkin...Ihmiset stressaa ihan turhaan ihan typerista asioista. No worries, mate!!

Kaunista musiikkia satamassa.

Virpi, ei musta ole tuon parempia kuvia :D Mut joo, aika musta olen kuulemma, sentaan erotun viela aboriginaaleista ;)