Eilen palattiin Fraser Islandilta vasyneina ja polyisina. Matka sinne alkoi infolla, jossa nahtiin pari videota kuinka saarella ajetaan ja mihin aikaan on ok ajaa rannalla ja ettei dingoja saa syottaa jne. Sitten meidat jaettiin kahteen ryhmaan. Meidan ryhmassa oli 23v Tim Saksasta, joka toimi kuskina. Englantilaiset Christian (20v), Lucy (19v), Grace (18v), Ruby (18v) ja Elen (19v). Saksalainen Daniel (20v) ja mina ja Annu. Eli aika nuoria...Noh illalla sitten lahdettiin kauppaan ostamaan ruokaa kolmen paivan retkea varten. Ostettiin aika vahan ruokaa ja tulihan se halvaksi, mut vahan mietitytti, et kuinka se riittaa. No ehka se riittaa...

Seuraavana aamuna saatiin neliveto maasturi ja pakattiin ruuat ja teltat yms kamat katolle. Mentiin autovuokraamoon kuulemaan ohjeita ja siella painotettiin, ettei meressa saa uida, haita on ja paljon. Autoa ei saa hajottaa tai maksetaan siita. Jos auton tuo nelivedolla takaisin, maksetaan 1000$:n lasku. Ei saa kaahailla. Kerrottiin minne menna ja missa olla yota ja mihin aikaan saa ajaa. Rannalla saa ajaa viiteen asti, sitten tulee nousuvesi. Dingot on vaarallisia ja niita ei saa syottaa. Jos jattaa ruokaa niitten saataville, voi sakko olla jopa 3000$. Dingoista on tullut agressiivisia ihmisten takia. Ihmiset kun ovat syottaneet niita. Jos tama jatkuu ja dingot alkavat olla ongelma, ne pitaa havittaa saarelta. Vuokraamon tyyppi kertoi myos, ettei paasta nakemaan isoa ruosteista hylkya, joka makaa saarella. Siella on liian huonot tiet talla hetkella, koska hurrigaani oli kaynyt kylassa. Puolitoista viikkoa sitten siella sattui onnettomuus. Samanlainen retkiseurue oli ollut saarella ja kuski oli ajanut ylinopeutta rannalla. Merelta oli tullut iso aalto ja kuski oli akisti vaistanyt sita ja joutunut pehmealle hiekalla. Auto oli mennyt nurin ja kaksi ihmista kuoli, yksi on halvaantunut vyotarosta alaspain ja kuskilla molemmat kadet murtuneet. Tama uutinen tuntui aivan kamalalta silloin kun siita eka kerran Brisbanessa ollessa kuultiin.

Manta Ray vei saarelle.

Lautalla yli saarelle ja siella sita sit oltiin. Keskella hiekkaa. Meidan piti ottaa sisasaarelle vieva tie ja ajettiin siita reippaasti ohi pitkin rantaa. Sitten tehtiin uukkari ja ajettiin taas ohi. Huoh...mitahan tastakin tulee...Tie sisasaarella oli 35km pitka ja se oli ihan kauheaa rytyytysta. Tarisi koko muija kyydissa ja Tim ajoi meidan mielesta liian lujaa. Oikoi mutkissa ja ei tuntunut ymmartavan, et Ausseissa ajetaan vasemmalla puolella. Tasta sanottiin Timille ja sanottiin myos, et ajaa melko kovaa. Tie muuttui pehmeaksi hiekaksi ja ajoiko Tim hiljempaa? Ei. Tiella oli isoja oksia tai melkeinpa puunrunkoja ja isoja kuoppia ja auto oli valilla aika kallellaankin.

Tiivis oli tunnelma autossa.

Ensimmainen maaranpaa oli Lake Birrabeen. Se on ihan mielettoman kaunis! Kirkasta vetta ja vitivalkoista hiekkaa. Siella oli meidan ryhman lisaksi se toinen ryhma, joka lahti yhta-aikaa matkaan. Lisaksi siella oli pari muuta ihmista eli aika rauhallista.

Aurinko laskee kuudelta ja kaksi tuntia ennen sita piti olla leirilla. Eli sinne siis ja telttoja pystyttamaan. Syotiin ja kas kummaa, nuoret likat soivat leipaa ihan hullun paljon ja yksi pussillinen meni jo siina. Tuliko mieleen, et mitahan mahdetaan loppureissusta syoda jos kerralla matetaan hirveasti...

Noin metrin mittainen lisko.

Leirilla piti olla hiljaisuus klo 21, mutta oliko? No ei. Naapurit pitivat aikamoista metelia pitkalle yohon. Alkuillasta oli kuuma, sitten yolla tuli kylma ja herailin vahan valia. Onneksi ei ollut kovin aikainen heratys.

Meilla meni ihan tuhottomasti aikaa pakata auto ja paasta matkaan. Teinit vaan meikkasi (keskella korpea!!!) kun me pakattiin ja siivottiin paikkoja.

Paastiin kuin paastiinkin matkaan ja ajettiin Lake McKenzielle. Tim ajoi mutkissa aika vauhdilla ja mina sain 15kg vesikanisterin jalalle. Huusin Timille et varo nyt helkkariviekoon vahan, et sain just 15kg jalalle. Eipa tuo tuntunut kuulevan ja sanoin asiasta uudelleen kun paastiin jarvelle. Lupasi taas jalleen kerran ajaa hiljempaa (arvatkaa ajoiko...).

Hiekkatiella.

Jarvi oli hieno, mutta aika meluisa. Siella oli aika paljon porukkaa ja penskat (siis teinit) huusivat ja kiljuivat. Me kun olis haluttu nauttia luonnonrauhasta, mut ei. Miksi tulla tuollaiseen luonnonkauniiseen paikkaan hiljaisuuteen ja sit kirkua ja mekastaa ihan hulluna? En tajua.

Lake McKenzie.

Ajelua rannalla.

Tim oli saanut paahansa, et ajetaan jarvelta Rainbow dyyneille. Se ei kuulunut ohjelmaan ja kello oli jo aika paljon. Lahdettiin kavelemaan polkua dyyneille, mut se ei tuntunut loppuvan ja kaskettiin porukan kaantya takas. Meilla ei ollut paljon aikaa jaljella ajaa rannalla.

Ehdittiin toisen yon leirille just ja just viideksi ja alettiin pystyttaa telttoja. Sitten ihmeteltiin, etta miksi ei tehda jo ruokaa. No nama lapsukaiset halusivat odottaa toista ryhmaa, etta syodaan sitten yhdessa. Eli odotettiin aika kauan...Ja loppujen lopuksi jokainen soi siella missa mahtui ja ei se kovin sosiaalista ollut. Me Annun kanssa kommittiin ajoissa telttaan. Aamulla olisi heratys 4.45 ja matkaan pitaisi joutua jo kuudelta. Meidan lapsukaiset alkoivat juoda viinia ja olutta ja musiikki (jos sellaista teknojumputusta voi musiikiksi sanoa) pauhasi korvan juurella. Taas kerran huokailtiin Annun kanssa, et miksi tulla merenrantaan ja pistaa musat taysille, kun voisi vain kuunnella meren aanta. Me ollaan varmaan niin vanhoja, ettei vaan tajuta :P

Yolla herasin siihen, kun joku tassutteli leirilla. No dingohan siella hiippaili. Kuulin kun muovipussi kahisi ja arvasin, etta joku oli jattanyt roskapussin ulos ja dingo tuli yopalalle. Aamulla odotti surullinen naky. Roskat oli levitelty. Helvetin idiootit!! Kylla teki mieli menna pauhaamaan niille kersoille, et tajuatteko mita olette tehneet!! Toivottavasti dingo ei vahingossa syonyt mitaan haitallista, kuten jauhelihan paalla ollutta kelmua...Mina en silloin yolla uskaltanut kurkata teltan ovesta, kun ei niista dingoista kuulemma tieda mita tekevat. Koskaan ei saanut yksin lahtea minnekaan. Meidan porukka oli laittanut roskat autoon, joten se oli se toinen ryhma.

Toinen ryhma oli paljon aikaisemmin valmiina kuin me. Tytot vaan meikkasivat ja asettelivat korviksia korviinsa. Me vanhukset puhistiin taas kiukusta. Matkaan paastiin 6.20. Kohteena oli Lake Wappy ja hiekkadyynit siella. Kaveltiin sinne ja kun muut jaivat dyyneille, me palattiin aika pian Annun kanssa merenrantaan. Ei jokseenkaan huvittanut olla sen porukan seurassa.

Dyyneilla.

Kolmantena paivana oli erikoispaiva ja rannalla sai ajaa klo 6-7.30 ja sitten 12-15. Nousuvesi tuli aamulla uudelleen jostain syysta. Takaisin lautalle lahdettiin klo 12 ja ehdittiinkin hyvissa ajoin rantaan. Pysahdyttiin rannalle lahelle lauttaa ja Daniel bongasi delfiineja!! Lautta tuli ja tytot huitelivat jossain rannalla. Napattiin ne matkalla kyytiin ja ehdittiin just ja just lauttaa. Se liikkui jo kun Tim ajoi kyytiin. Tyypillista talle porukalle...

Eli siis. Ihan natti saari vaikkakin harmi, ettei nahty kuin kolme jarvea vaikka saarella on paljon muutakin kaunista. Tama reissu otti enemman hermojen paalle kuin mikaan muu aikaisempi meidan tekema retki. Ei Lansi-Australian viikon reissu ilman ilmastointia +50 asteessa tuntunut miltaan tuohon verrattuna. Working holiday viisumissa pitaisi olla alaikaraja 25v. Vahan liian huoletonta porukkaa tuollaiseenkin paikkaan, missa oikeasti pitaisi vahan kayttaa jarkea. Paatettiin Annun kans, et never again tuollaiselle retkelle, missa ei ole opasta.

Autovuokraamon vieressa oli joku pieni putiikki ja kaytiin siina piipahtamassa ennen saarelle menoa. Siella vastassa oli pieni huiskuhantainen valkea koira, jolla oli pari ruskeaa lanttia paassa ja korvissa. Se tuli heti mun luo ja antoi pusun. Siihen se jai nyhjaamaan jalkoihin. Selvasti tiesi kuka siita tykkaa ;) Kysyin omistajalta, et how much is this, mut kuulemma ei ollut myytavana :D Kaunis Ruby-koira osasi laulaakin :)

Dingoista viela. Minun mielesta on vaarin, etta jos ihmiset omalla toiminnallaan saa dingojen kaytoksen muuttumaan agressiiviseksi, niin ei dingoja silloin pitaisi havittaa. Oikein olisi, jos ihmisilta evataan paasy saarelle. Hehan sen ongelman aiheuttavat. Piste. Aamen.

Kuuma pizza ja kylma kokis maistui taivaalliselta Fraser-kokemuksen jalkeen.